Oppimisvaikeudet eivät näy päällepäin, mutta niiden vaikutus voi olla syvä. Ne voivat haastaa itseluottamusta, aiheuttaa häpeän tunteita ja johtaa vaikeuksien piilotteluun. Sopivien oppimistapojen löytäminen vie aikaa ja kuluttaa henkisiä voimavaroja. Korkeakouluissa noin joka kymmenes opiskelija kokee oppimisvaikeuksia, joten kyse on laajasta ilmiöstä.
Mielenterveys ja oppimisvaikeudet kulkevat käsi kädessä
Aivojen kehitykseen liittyvät oppimisvaikeudet, kuten lukivaikeus tai matematiikan oppimisvaikeus, ovat läsnä elämän alusta asti. Erityisesti tunnistamatta jääneet vaikeudet voivat aiheuttaa toistuvia pettymyksiä sekä lisätä huonommuuden ja erilaisuuden kokemuksia, jotka voivat ajan myötä johtaa mielenterveyden haasteisiin. Tutkimusten mukaan oppimisvaikeuksia kokevilla opiskelijoilla onkin tavallista useammin esimerkiksi ahdistusta, masennusta ja uupumusta.
Oppimisvaikeudet opinnoissa
Opinnoissa oletetaan usein, että perustaidot, kuten lukeminen, kirjoittaminen ja hahmottaminen, sujuvat vaivattomasti. Tämä voi aiheuttaa vaikeuksia esimerkiksi digitaalisten materiaalien käytössä tai tehtävien palauttamisessa ajallaan. Monissa oppilaitoksissa ja työpaikoilla odotetaan myös sujuvaa sähköistä viestintää ja erilaisten ohjelmistojen käyttöä, mutta oppimisvaikeuksia kokevalle tämä voi tuntua ylivoimaiselta. Itselle sopivien oppimisen ja työskentelyn tapojen löytäminen voi olla vaikeaa yksin.
Oppimisvaikeuksien tuki auttaa eteenpäin
Oppimisvaikeuden tunnistaminen – virallisen diagnoosin myötä tai ilman – auttaa opiskelijaa ymmärtämään itseään paremmin ja suuntaamaan voimavarojaan järkevämmin. Tuki ei tarkoita vain konkreettista apua, kuten lisäaikaa tenteissä, vaan se voi myös vahvistaa itsetuntoa ja identiteettiä.
Peruskoulussa ja toisella asteella opiskelijalla on lakisääteinen oikeus tukeen, mutta korkeakouluissa käytännöt vaihtelevat. Moni jää ilman apua, koska ei tunnista omia vaikeuksiaan tai ei tiedä, mistä hakea tukea.
Oppimisvaikeuksien tunnistamatta jääminen voi syventää haasteita ja viivästyttää oikeanlaisen avun saamista. Esimerkiksi uupumuksen tai masennuksen hoito ei yksinään riitä, jos oppimisvaikeudet kuormittavat jatkuvasti kohtuuttomasti. Yksilölliset oppimisen järjestelyt voivat olla ratkaisevan tärkeitä paitsi opintojen sujumisen, myös psyykkisen hyvinvoinnin kannalta.
Oppimisvaikeudet eivät määritä ketään
Opiskelijoiden mielenterveysviikolla haluamme muistuttaa, että oppimisvaikeudet eivät määritä kenenkään arvoa tai kykyjä. Niitä esiintyy kaikilla opintoasteilla, eikä niillä ole yhteyttä älykkyyteen tai muuhun lahjakkuuteen.
Oikean tuen ja ymmärryksen avulla jokaisella on mahdollisuus oppia ja edetä elämässään. Jos koet haasteita oppimisessa tai mielenterveydessä, älä jää yksin – apua on saatavilla.
Kirjoittaja
Johanna Stenberg
Oppimisen ja mielenterveyden tuen kehittämispäällikkö, Neuropsykologian erikoispsykologi, PsM
Kuntoutussäätiö
johanna.stenberg@kuntoutussaatio.fi
Kuntoutussäätiön tutkijoiden julkaisuja aiheesta
Korkeamäki, J., Parkkila, M., & Poutiainen, E. (2023). Toisen ja korkea-asteen opiskelijoiden mielenterveysongelmien yhteys koettuun opintosuoriutumiseen, sosiaaliseen hyvinvointiin sekä tuen hakemiseen ja saamiseen. Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 26. Helsinki: Kela.
Korkeamäki, J. & Vuorento, M. (2021). Ilmoitettujen terveys-ja toimintarajoitteiden vaikutus korkeakouluopiskeluun: Eurostudent VII-tutkimuksen artikkelisarja. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:16.
Rinne, H., Korkeamäki, J., & Villa, T. (2021). Korkeakouluopiskelijoiden koetut oppimisvaikeudet ja niiden yhteys elämän eri osa-alueisiin. Kuntoutus, 44(1), 24–36.
