Oppimisstrategiat ja oppijan mieli
Parhaat oppimisstrategiat
Oppiminen on paljon muutakin kuin tiedon vastaanottamista esimerkiksi lukemalla tai kuuntelemalla. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että tiedon sisäistäminen vaatii sen aktiivista työstämistä mielessä, jäsentelyä, kertaamista tai itsensä testaamista ja tiedon ymmärtämistä. Hyvillä strategioilla oppiminen on silti lopulta yleensä vaivattomampaa kuin tehottomilla, usein mekaanisen toisteisilla strategioilla, kuten vain lukemalla tekstiä uudelleen ja uudelleen. Parhaat strategiat ovat usein niitä, joissa aivot joutuvat työstämään opittavaa materiaalia aktiivisimmin. Tällaisia strategioita ovat esimerkiksi oman osaamisen testaamiseen perustuvat oppimisstrategiat, joista lisää alempana.
Oppimiseen liittyvät uskomukset
Myös uskomuksilla on väliä oppimisessa. Jos esimerkiksi oppimisvaikeus vaikeuttaa oppimista, on tärkeää ymmärtää, mikä merkitys hyvillä oppimisstrategioilla ja työllä on oppimisprosessissa ja toisaalta myös elämässä laajemmin. Pelkkä lahjakkuus ei vie kovin pitkälle, koska jokaisella tulee ennen pitkään vastaan asioita, joiden oppiminen vaatii vaivannäköä. Joskus oppimisvaikeus voi jopa havahduttaa kiinnittämään huomiota erilaisten strategioiden käyttöön, jotka olisivat joka tapauksessa kaikille hyödyksi. Toimivat strategiat ja systemaattisuus mahdollistavat onnistumisen kokemukset vaikeuksista huolimatta.
Muita oppimiseen liittyviä tekijöitä
Oppiminen edellyttää riittävää motivaatiota ja keskittymistä sekä tehokasta mieleen painamista ja mieleen palautusta tilanteen vaatimalla tarkkuudella. Yksittäisiä nippelitietoja voi olla vaikeaa muistaa. Helpointa oppiminen on, kun uutta tietoa on mahdollista liittää vanhaan, jo opittuun tietoon.
Opiskelu saa olla hauskaa, luovaa ja monipuolista
Opiskelun ei esimerkiksi tarvitse aina tapahtua työpöydän ääressä tuolilla istuen. Jos tuntuu mukavammalta vaikkapa siirtyä lattialle ison A4-paperin ja värikynien kanssa luonnostelemaan käsitekarttaa tai nauhoittaa kännykkään opiskeltavia asioita tai kysymyksiä ja kuunnella niitä sitten lenkillä koiran kanssa. Etsi ja kokeile itsellesi parhaat ja innostavimmat tavat.
Taitava oppija osaa tarvittaessa...
- motivoida itseään
- muokata omaa oppimisympäristöään (esim. paikan valinta, valaistus ym.)
- hallita häiriöitä ja houkutuksia (esim. äänet, laitteet ja ilmoitukset)
- huolehtia kehon ja mielen riittävästä tasapainosta (lepo, syöminen ym.)
- suunnitella ja tauottaa työskentelyään
- muokata opittavaa asiaa itselleen sopivammaksi
- jäsentää ja pilkkoa suuria kokonaisuuksia
- hyödyntää oppimisstrategioita sekä mielikuvia ja muistitekniikoita yksityiskohtien muistamisessa
Tehokkaimmiksi havaitut oppimisstrategiat
1. Oman osaamisen testaaminen
Kysymykset ja marginaalitekstit lukemisen tukena
Nykytiedon valossa yksi parhaista oppimisstrategioista on oman osaamisen testaaminen. Sitä voi toteuttaa monin tavoin. Yksinkertaisimmillaan omaa osaamistaan voi testata esimerkiksi pysähtymällä lukemisen ohessa kertaamaan mielessään, mitä tuli juuri luettua. Jos oppikirja on oma, voi kokeilla kirjoittaa marginaaleihin pieniä tiivistyksiä tekstikappaleiden olennaisimmista asioista.
Tyhjän paperin taktiikka
Omaa osaamistaan voi testata myös esimerkiksi aloittamalla opiskelutuokion tyhjän paperin taktiikalla. Paperille voi kerrata ulkomuistista kaikki edellisellä opiskelutuokiolla opiskellut asiat. Kertauksen voi halutessaan tehdä esimerkiksi listan tai käsitekartan muotoon. Tällöin joudut jäsentelemään aiemmin opiskelemaasi asiaa, mikä vahvistaa muistijälkiä aivoissasi.
Opeta muita tai höpötä opiskeltava asia videolle
Muiden opettaminen on oiva tapa oppia itse, koska siinä tulee kerrattua, testattua ja jäsenneltyä tietoa. Oppilaitoksissa välitunnilla opitusta asiasta kaverin kanssa keskustelu voi tehostaa oppimista. Jos sinun ei ole mahdollista selittää oppimaasi asiaa kasvotusten, voit tehdä sen videon tai sosiaalisen median välityksellä. Jotkut ovat perustaneet jopa kokonaisia sosiaalisen median tilejä oman motivaationsa ja oppimisensa tehostamiseen (esimerkiksi nk. studygramit Instagramissa).
Opiskelukortit
Eräs yleinen tapa toteuttaa oman osaamisen testaamista ovat erilaiset opettelukortit (toisinaan käytetään englannin sanaa "flash cards"). Opiskelukortti on kortti, jonka toiselle puolelle kirjoitetaan kysymys ja toiselle vastaus. Näin voit testata itseäsi ja sitten tarkistaa vastauksen kortin takaa. Jos osasit vastauksen, voit laittaa kortin syrjään ja käydä seuraavalla kierroksella läpi vain itsellesi vaikeat kortit. Voi tuntua palkitsevalta, kun vaikeaksi koettujen asioiden korttipino pikkuhiljaa kutistuu.
Sähköiset osaamisen testaamisen työkalut
Opiskelukortit voivat olla sähköisessä muodossa esimerkiksi Quizlet-sovelluksessa. Voit luoda “kortteja” myös Excel-tiedostoon. Kirjoita tiedoston ensimmäiseen sarakkeeseen kysymykset ja toiseen vastaukset. Tämän jälkeen piilota vastaukset muuttamalla niiden fontti taustan väriseksi eli yleensä valkoiseksi. Kun kysyt itseltäsi kysymyksiä, mieti ensin vastaus ja sitten tarkista se muuttamalla vastauksen fontti taas näkyväksi, kuten mustaksi. Voit värikoodata kysymyksiä esimerkiksi liikennevalojen väreillä sitä mukaan, miten hyvin osaat niihin vastauksen.
Joissakin muistiinpanosovelluksissa voi hyödyntää oman osaamisen testaamista. Esimerkiksi Notion.io -sovelluksessa voi tehdä muistiinpanoja, joissa otsikon alla olevan sisällön saa piiloon otsikkoa klikkaamalla. Tällöin voi itseltään kysellä omien muistiinpanojensa sisältöjä.
Opiskelukortit itse vai jonkun toisen tekeminä?
Tehokkaimmin asia saattaa painua mieleen, jos teet kortit itse ja joudut siten työstämään asiaa enemmän mielessäsi. Sitä paitsi näin tulet käyneeksi opiskeltavan asian läpi ensimmäistä kertaa, jotta sinulla ylipäätään on mahdollisuus onnistua palauttamaan se mieleesi. Toisaalta joissakin tapauksissa voit hyödyntää myös valmiita muiden tekemisiä kysymyksiä esimerkiksi Quizlet-sovelluksessa. Myös esimeriksi anatomian opiskeluun on myynnissä valmiitakin fyysisiä tai virtuaalisia flash cards –kortteja.
Löydät tämän sivuston eri osista vinkkejä, joissa osassa hyödynnetään oman osaamisen testaamista. Voit hakea ideoita myös hakukoneista sanalla “oman osaamisen testaaminen” tai englanniksi “active recall”. Aiheesta löytyy myös videoita.
Oman osaamisen testaaminen taitojen oppimisessa
Oman osaamisen testaamista voi soveltaa myös muihin opittaviin asioihin kuin teoriatiedon oppimiseen. Esimerkiksi tanssitunnin jälkeen voi olla hyvä idea kerrata tunnilla käytyä koreografiaa bussipysäkillä oman pään sisällä tai askeleita tapaillen.
2. Opiskeltavan asian jaksottaminen pitkälle aikavälille
Miten opiskelua kannattaa jaksottaa? Joka päivä vähän vai kertarysäyksellä harvakseltaan?
Toinen toistuvasti hyväksi havaittu oppimisen keino on opiskelun jaksottaminen pitkälle aikavälille sekä opiskelun tauottaminen. Englannin kielellä tästä opiskelustrategiasta käytetään termiä “spaced repetition”. Tähän liittyy osin myös lomittelun käsite, jolla tarkoitetaan opiskeltavien asioiden vuorottelua opiskelutuokion aikana.
Aivot pystyvät sisäistämään vain rajallisen määrän tietoa kerralla. Vaikka pystymme pitämään vain rajallisen määrän tietoa mielessämme tietyn hetken aikana, pitkäkesoiselle eli säilömuistille ei ole löydetty rajoja. On siis mahdollista oppia periaatteessa loputtoman paljon tietoa. Jotta tieto kuitenkin pääsee jäsentymään ja tallentumaan pitkäkestoiseen muistiin, tarvitsemme unta. Unen aikana muistijäljet konsolidoituvat eli vahvistuvat aivoissa.
Näin ollen mitä useammat yöunet saat opiskeltavien asioiden väliin, sitä tehokkaammin ne painuvat pitkäkestoiseen muistiin. On siis parempi opiskella vaikkapa 15 minuuttia päivittäin kuin harvakseltaan useita tunteja putkeen.
Tauottaminen
Tauottamisella voidaan saada osittain samoja vaikutuksia kuin unella, vaikka se ei yöunia korvaakaan. Tauolla olisi hyvä tehdä jotakin aivan muuta kuin opiskelu itsessään. Liikunta ja ulkoilu ovat usein hyviä vaihtoehtoja ja niillä on myös vireystilaa ja keskittymistä parantavia vaikutuksia. Ihan vain talon ympäri käveleminen voi tehostaa oppimista ja parantaa keskittymiskykyä.
Kun aivot eivät vastaanota tietoa ja ärsykkeitä ulkopuolelta, on niillä aikaa jäsentää ja tallentaa tietoa pitkäkestoiseen muistiin. Siksi pieni rentoutumisharjoitus tai vaikkapa 15-20 minuutin tehotorkut voivat tarjota osin saman hyödyn kuin yöuni. Rauhoittuminen vaikka silmät kiinni hetkeksi onkin oppimista tehostava taukoidea.
Lomittelu
Lomittelu, englanniksi "interleaving" on yksi edellisten strategioiden soveltamismuoto. Lomittelua tehdään siten, että opiskeltavia asioita vaihdellaan päivän aikana. Jos siis esimerkiksi valintakokeeseen edellytetään viiden erilaisen artikkelin opiskelemista, voi olla kannattavampaa opiskella muutamaa artikkelia joka päivä kuin viikko kerrallaan kutakin artikkelia. Tällöin tiedon omaksuminen jaksottuu pidemmälle aikavälille ja myös kertausta tulee luultavasti enemmän. Lisäksi erilaisten aiheiden vuorottelu voi auttaa näkemään opittavia asioita useammista erilaisista näkökulmista ja yhdistelemään tietoa.
Motivaatio
Mikä sinua motivoi opiskelemaan?
Miksi vaikkapa hakeuduit valitsemallesi alalle? Mistä haaveilet? Miten voisit tulevaisuudessa hyödyttää oppimaasi? Millainen ammattilainen haluat olla, kun valmistut? Miksi? Mitkä asiat ovat sinulle elämässä tärkeitä eli mitkä ovat arvosi? Miten opintosi liittyvät sinulle arvokkaisiin arvoihin?
Motivaatio voi liittyä paljon laajempiinkin asioihin kuin vain vaikkapa unelmatyöhön. Oppiminen ei tee meistä vain parempia työntekijöitä, vaan tietoa ja osaamista voi hyödyntää myös työn ulkopuolella. Asiantuntemus jossakin aiheessa voi esimerkiksi mahdollistaa kiinnostavampia keskusteluja kavereiden ja puolison kanssa. Toisaalta tiedolla voi ajatella olevan myös itseisarvoa eli tietäminen ja erilaisten asioiden ymmärtäminen ja oivaltaminen voi olla itsessään hauskaa ja palkitsevaa.
Oppiminen voi olla palkitsevaa
Opiskeleminen on työlästä, mutta usein myös palkitsevaa. Jotta oppimista tapahtuu, pitää ensin sietää ponnistelua ja kuormitusta. Sopiva ponnistelu ja epämukavuus kuuluukin elämään. Opiskeluun voi kuitenkin asennoitua positiivisesti ja etesiä itselle mieluisimpia toimivia oppimistapoja. On tärkeää oppia sietämään epämukaviakin tunteita, koska juuri niiden kautta usein saavutamme itselle merkityksellisiä asioita. Sopivan kokoiset haasteet mahdollistavat onnistumiskokemuksia. Tämä on tärkeää muistaa myös oppimisvaikeuksien yhteydessä.
Eräs parhaita tapoja löytää palkitsevuutta opiskelusta itsessään on seurata ja konkretisoida omaa edistymistä. Jos teet muistiinpanoja, käsitekarttoja, oppimiskortteja tai muita materiaaleja käsin, jo näiden materiaalien kertyminen voi tuntua palkitsevalta. Tehtävälistasta tehtyjen tehtävien yliviivaaminen voi myös palkita. Omaa opiskelun työmaata voi suunnitella, pilkkoa osiin ja seurata jopa Excelissä. Voit myös listata asioita, joita olet oppinut. Vieraan kielen sanoja opiskellessa voitkirjoittaauudenlistan sanoista, joita et edellisellä kierroksella osannut. Listan lyhentyminen voi tuoda onnistumiskokemuksia. Ja toisaalta jos edistystä ei tapahdu, on syytä etsiä ja kokeilla muita oppimisen strategioita.
Palkintoefektiä voi hakea palkitsemalla itsensä ulkoisilla asioilla, kuten päättämällä, että saa opiskelun jälkeen tehdä jotakin itselle mieluisaa. Jotkut palkitsevat itseään ruoalla, mutta se ei usein ole pidemmän päälle hyvä strategia monestakin syystä. Esimerkiksi sokeripitoinen herkku voi heiluttaa verensokeria ja laskea vireystilaa siten, että opiskelusta tulee entistä työläämmän tuntuista. Keho saattaa myös oppia odottamaan herkkua aina opiskelun yhteydessä.
Hyvä aikataulu, taottaminen ja ajoissa lopettaminen tukee motivaatiota ja keskittymistä pitkällä aikavälillä
Fiksulla opiskelun jaksottamisella ja tauottamisella voi olla positiivinen vaikutus niin keskittymiseen kuin motivaatioonkin. On tärkeää ymmärtää, ettei ihminen pysty yhtäjaksoisesti keskittymään kuin hyvin rajallisen ajan. Sen jälkeen työskentelyn tehokkuus yleensä laskee.
Aidossa syvällisessä oppimisessa on usein kysymys maratonista, ei sprintistä. Jotta opiskelun jaksaa aloittaa seuraavana päivänä uudelleen, kannattaa päivittäinen opiskeluaika rajata kohtuulliseksi. Voit myös esimerkiksi päättää, että lopetat vielä kun on suhteellisen mukavaa. Tällöin opiskelusta ei niin herkästi muodostu ahdistavaa mörköä, jota pyrkii välttelemään.
Vaikeimmissa asioissa on suurin oppimispotentiaali
Eräs tyypillinen sudenkuoppa opiskelussa on, että vaikeita asioita vältellään. Asiat eivät välttelemällä ainakaan muutu sen helpommiksi. Tämä on ongelma erityisesti oppimisvaikeuksista kärsivillä. Esimerkiksi lukivaikeudesta kärsivät usein välttelevät lukemista, vaikka juuri se on paras keino harjaantua lukemisessa ja lievittää vaikeutta.
Voit tietoisesti päättää haastaa itseäsi ja olla erityisen huolellinen vaikeiden opiskeltavien asioiden kanssa. Jos esimerkiksi valmistaudut valintakokeeseen, voit listata valmistautumisen varrella esille tulevia haastavimpia aiheita tai tehtäviä. Varaa aikaa kerrataksesi nämä asiat vielä erikseen. Toisaalta opiskelupäivään kannattaa suunnitella sopivasti myös mukavia ja helppoja tehtäviä, jotta motivaatio pysyy yllä.
Opiskelu käsin vai koneella
Yleensä käsin kirjoitettu tieto painuu paremmin mieleen kuin koneella kirjoitettu. Ehkä tässä on taustalla sama ilmiö kuin monissa oppimisen kannalta toimivimmissa keinoissa; Käsin kirjoitettaessa aivot joutuvat tekemään hieman enemmän töitä kuin koneella kirjoitettaessa. Toisaalta käsin kirjottaessa oppimista tukee myös kineettinen muistijälki eli käden lihaksiston ja koordinaation tuottama muistijälki. Lisäksi käsin kirjoitettu teksti voi näyttää erilaiselta kuin koneella kirjoitettu, mikä voi helpottaa näönvaraisen muistijäljen muodostumista. Useampi erilainen muistijälki tukee opiskeltavan asian omaksumista.
Vaikka käsin kirjoittaminen on usein suositeltavaa, niin joillekin koneella opiskelu voi tuntua luontevammalta ja motivoivammalta. Tietotekniikka myös mahdollistaa monenlaisten opiskeluun suunniteltujen sovellusten hyödyntämisen. Sinulle paras tapa selviää siis vain itse kokeilemalla.
Kokeile ja onnistu
Oppimisvaikeuksien kanssa voi joutua etsimään ja kokeilemaan monenlaisia oppimisen tapoja. Lopulta useimmat löytävät itselle sopivia oppimisen ja työskentelyn tapoja. Tutustu tämän sivuston oppimisen vinkkeihin ja hae tarvittaessa henkilökohtaista ohjausta uusien tapojen löytämiseen.
