Yleistä
Oppimisvaikeus tarkoittaa aivojen poikkeavasta kehityksestä johtuvaa, muihin taitoihin nähden korostunutta heikkoutta tietyllä taitoalueella. Oppimisvaikeus johtuu aivojen poikkeavasta kehityksestä eli vaikeudet eivät johdu esimerkiksi aistivammasta, sairaudesta tai opetuksen tai harjoittelun puutteesta.
Oppimisvaikeudet ovat hyvin yksilöllisiä. Oppimisvaikeudet ovat perinnöllisiä, mutta ne voivat ilmetä samassakin perheessä monella eri tavalla.
Oppimisvaikeus voi olla hyvin kapea-alainen ja vaikeusasteeltaan vaihteleva. Eri oppimisvaikeuksia ovat lukivaikeus, matematiikan vaikeus, hahmottamisvaikeus ja motorinen vaikeus. Näitä kuvataan tarkemmin alempana.
Samalla henkilöllä voi esiintyä useampia oppimisvaikeuksia samanaikaisesti. Tämä on eri asia kuin laaja-alainen oppimisvaikeus.
Laaja-alainen oppimisvaikeus tarkoittaa yleisen kognitiivisen kapasiteetin eli päättely- ja ongelmanratkaisukyvyn heikkoudesta johtuvia vaikeuksia selviytyä arjen, opintojen tai työelämän vaatimuksista. Oppimisen vaikeudet ovat tällöin laajoja ja yksilöllisesti vaihtelevia eivätkä näy korostuneesti tietyllä taitoalueella. Laaja-alaisessa oppimisvaikeudessa toimintakyvyn rajoitukset ovat kuitenkin lievempiä kuin kehitysvammaisuudessa.
Monet muut neurokehityksellisetpoikkeavuudet, kuten ADHD tai autismi, näkyvät myös oppimisessa. Oppimisen vaikeuksia voi myös esiintyä muista kuin neurokehityksellisistä syistä. Ongelmientaustalla voi olla esimerkiksi aivosairaus tai -vamma tai hankalaelämäntilanne. Monet mielenterveyden häiriöt ja oireet vaikuttavat oppimiskykyyn.
Kehitykselliset oppimisvaikeudet
Oppimisen tuen keskus on tehnyt yhteistyössä Erilaisten oppijoiden liiton kanssa infograafin oppimisvaikeuksista. Infograafista löytyy sähköinen versio, jossa on linkkejä lisätietoihin sekä painamista varten tarkoitettu versio, jossa linkit eivät näy. Infograafia saa sellaisenaan hyödyntää vapaasti. Ei kaupalliseen käyttöön.
Lukivaikeus
Lukivaikeus tarkoittaa aivoperäistä vaikeutta käsitellä kirjallista tietoa eli lukea ja kirjoittaa. Lukivaikeuden vuoksi lukemaan oppiminen on lapsena tavallista hitaampaa ja vaatii enemmän harjoittelua. Joillakin lukivaikeus jatkuu aikuisuuteen näkyen esimerkiksi lukemisen hitautena, välttelynä ja vieraiden kielten oppimisen vaikeuksina.
Lukivaikeus voi eri ihmisillä näyttää hyvin erilaiselta. Toisilla vaikeudet painottuvat lukunopeuteen, toisilla oikeinkirjoituksen vaikeuksiin. Usein taustalla on vaikeutta yhdistää kirjaimia mielessä niitä vastaaviin äänteisiin, mikä tavallisesti alkaa ensimmäisten luokkien aikana sujua automaattisesti. Joillakin keskeisin ongelma on luetun ymmärtämisessä, joka toisilla taas sujuu täysin ongelmitta.
Aikuisuuteen mennessä suomenkieliset ja Suomessa koulun käyneet henkilöt yleensä lukevat ja kirjoittavat varsin sujuvasti. Mahdolliset ongelmat näkyvät tällöin erityisesti hitautena kirjallisissa töissä sekä vaikeuksina muun muassa vieraiden kielten oppimisessa. Itselle sopivien oppimistapojen ja tekniikoiden tunteminen on opinnoissa ja työelämässä pärjäämisen kannalta avainasemassa.
Lukivaikeus ja työmuisti
Lukivaikeuteen liittyy usein myös ongelmia muistamisessa. Erityisesti kielellinen lyhytkestoinen muisti toimii yleensä tavanomaista heikommin. Tämä voi heikentää kykyä pitää mielessä suullisia ohjeita ja mutkikkaita ajatuskokonaisuuksia.
Työmuistin rajoittuneisuus voi näkyä vaikeuksina ongelmanratkaisussa, jolloin on pystyttävä pitämään mielessä tehtävään liittyviä asioita samalla kun työstää ratkaisua.
Kapea työmuisti voi vaikuttaa myös luetun ymmärtämiseen. Lukiessa tulisi pitää mielessä luetun tekstin koko sisältö, juuri meneillään oleva kappale ja parhaillaan luettavan lauseen ja sanan merkitys.
Kielellisen muistin vaikeudet lisäävät osaltaan lukivaikeuteen liittyviä ongelmia vieraiden kielten oppimisessa.
Lukivaikeuden tausta
Lukivaikeus on alkuperältään neurobiologinen. Se on usein perinnöllinen, eli alttius lukivaikeuteen on olemassa aivoissa jo syntymästä lähtien.
Lukivaikeuden ensimmäiset piirteet voivat ilmetä jo pienillä vauvoilla äänteiden erottelun epätarkkuutena. Tämä puolestaan voi vaikuttaa puheen ja kielen kehitykseen.
Lukivaikeuden tunnistuslista
Tietoa lukemisen harjoitteluun ja suunnitteluun: Oppimisen taidot – hyviä vinkkejä! Lukeminen
Vinkkejä luetun ymmärtämisen tueksi: Oppimisen taidot- hyviä vinkkejä! Luetun ymmärtäminen
Vinkkejä kirjoittamisen tueksi: Oppimisen taidot – hyviä vinkkejä! Kirjoittaminen
Matematiikan oppimisvaikeus
Mitä matemaattiset oppimisvaikeudet ovat?
- Laskemiskyvyn häiriö eli dyskalkulia (F81.2)
- Heikko osaaminen matematiikassa
Matemaattiset oppimisvaikeudet voidaan jakaa dyskalkuliaan eli erityiseen vaikeuteen peruslaskutaidoissa sekä heikkoon osaamiseen matematiikassa, jolloin taustat ovat moninaisemmat. Matemaattiset oppimisvaikeudet ilmenevät haasteina matematiikan oppiaineessa ja kaikilla elämän osa-alueilla, joissa matematiikkaa tarvitaan. Lisäksi niiden rinnalla voi ilmetä matematiikkaan liittyvää ahdistusta.
Laskemiskyvyn häiriö eli dyskalkulia (F81.2) on lääketieteellinen diagnoosi. Dyskalkulia tarkoittaa matematiikan erityistä oppimisvaikeutta, joka on taustaltaan neurologinen kehityshäiriö. Dyskalkuliassa vaikeudet matematiikassa ovat merkittäviä ja ne ilmenevät jo peruslaskutaidoissa eli yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskuissa. Kaikenlainen numeroihin ja lukumääriin perustuva tiedon käsittely voi olla haastavaa. Dyskalkuliaa esiintyy noin 5–7 prosentilla ihmisistä.
Heikko osaaminen matematiikassa viittaa yleisemmin matemaattisiin oppimisvaikeuksiin, joiden ilmeneminen ja taustatekijät ovat moninaiset. Vaikeudet ovat lievempiä kuin dyskalkuliassa, mutta ne vaikuttavat merkittävästi opiskeluun ja arkielämään. Heikko osaaminen matematiikassa voi liittyä numeraalisten taitojen lisäksi esimerkiksi muistin toimintaan, keskittymiseen tai kielellisiin tekijöihin. Heikkoa osaamista matematiikassa on noin 10–15 prosentilla ihmisistä.
Vinkkejä matematiikan oppimisvaikeuden tueksi: Opiskelutaidot – hyviä vinkkejä! Matematiikka
Hahmotusvaikeus
Hahmotusvaikeuksissa kyse voi olla esimerkiksi:
- avaruudellisten suhteiden tai suuntien arvioinnin hankaluudesta
- vaikeudesta arvioida etäisyyksiä tai nopeuksia
- vaikeudesta hahmottaa osista kokonaisuutta
- esineiden tunnistamisen ja löytämisen haasteista
- yksityiskohtien havaitsemisen ja erottelun vaikeuksista
- vaikeuksista kuvallisessa ajattelussa tai muistamisessa
Hahmotusvaikeuksista käytetään myös nimitystä hahmotushäiriö.
Käytännössä esimerkiksi karttojen lukeminen, reittien löytäminen ja oppiminen tai laitteiden toimintamekanismien ymmärtäminen voi olla hankalaa. Myös rakennuspiirustusten, kaavojen tai geometrian hahmottaminen voi olla vaikeaa. Samoin esimerkiksi ajan hahmottamisessa saattaa ilmetä ongelmia.
Hahmotusvaikeuksiin liittyy hyvin usein myös matematiikan vaikeuksia. Matematiikka edellyttää avaruudellisen hahmottamisen taitoja ja jo pelkästään esimerkiksi jakokulmaan lukujen sijoittelu edellyttää hahmotuskykyä. Myös lukukäsitteen ja suuruusluokkien mieltäminen voi olla hankalaa.
Henkilöillä, joilla on hahmotusvaikeuksia, voi ilmetä myös aikajatkumoiden ja syy-seuraussuhteiden mieltämisen vaikeutta ja kokonaisuuksien jäsentämisen vaikeutta.
Suuri osa ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta on ei-kielellistä, ja hahmotusvaikeudet voivat toisinaan haitata myös sanattoman viestinnän tulkintaa.
Hahmottamisen vaikeuksiin erikoistuneen Hahku.fi-palvelun toimijat luokittelevat hahmottamisen vaikeuksia neljään osa-alueeseen, mikä on yksi havainnollinen tapa mieltää erilaisten hahmotusvaikeuksien luonnetta. Mallissa huomioidaan, onko mielessä käsiteltävä asia pienessä vai suuressa mittakaavassa sekä onko se muuttumaton vai muuttuva. Alla on lainaus Hahku.fi-sivustolta:
- Löydä ja tunnista: yksi muuttumaton kohde (esim. avaimien löytäminen)
- Muokkaa ja kokoa: yksi muuttuva kohde (esim. palapelin kokoaminen)
- Sijoita ja suhteuta: useamman kohteen välinen muuttumaton suhde (esim. taulun sijoittaminen seinälle)
- Liiku ja suunnista: useamman kohteen välinen muuttuva suhde (esim. muiden ihmisten seassa liikkuminen kaupungilla)
Hahmotusvaikeuksista löytyy lisätietoa www.hahku.fi sivustolta. Katso esimerkiksi Usein kysytyt kysymykset tai Oppitunti hahmotushäiriöistä.
Hahmotusvaikeuksien määritelmä Räsänen, Ylönen & Talvinen (2019):
”Hahmotushäiriöillä tarkoitetaan sellaisia ajattelutoimintojen vaikeuksia, joissa aistihavainnosta ei pystytä muodostamaan kohteen tunnistamisen, käsittelyn tai asioiden välisten sijainti-, etäisyys-, tai liikesuhteiden ymmärtämisen kannalta mielekästä, toimintaa tukevaa mielikuvaa.”
Räsänen, P., Ylönen, S. & Talvinen, A. 2019. Hahmotusvaikeudet. Teoksessa T. Ahonen, M. Aro, T. Aro, M.–K. Lerkkanen & T. Siiskonen (toim.). Oppimisen vaikeudet. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti.
Kehityksellinen kielihäiriö
Kehityksellisessä kielihäiriössä lapsen kielelliset taidot kehittyvät tavallista hitaammin ja poikkeavalla tavalla. Kehityksellisestä kielihäiriöstä on käytetty myös termejä kielellinen erityisvaikeus tai dysfasia.
Vaikeuksia voi olla puheen ääntämisessä ja lauserakenteissa sekä yleisesti puheen sujuvuudessa. Ongelmia voi ilmetä puheen ymmärtämisessä, sanojen mieleen palauttamisessa, taivutusmuotojen ja käsitteiden käyttämisessä sekä asioiden nimeämisessä.
Kehityksellinen kielihäiriö lisää lukivaikeuden riskiä. Lievemmissä tapauksissa kehitykselliseen kielihäiriöön liittyvät vaikeudet saattavat tulla selvästi ilmi vasta kouluoppimisessa. Lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksien ohella voi ilmetä muun muassa abstraktin kielen ja käsitteiden ymmärtämisen vaikeutta.
Nuoruus- ja aikuisiässä kehityksellinen kielihäiriö voi ilmetä edelleen myös kielellisen tuottamisen ja puheen ymmärtämisen vaikeutena. Voi esiintyä sanojen löytämisvaikeutta ja poikkeavia lauserakenteita. Ymmärtämisen vaikeudet voivat ilmetä sekä kuullun että luetun ymmärtämisen alueilla. Kielelliset vaikeudet voivat vaikuttaa myös sosiaaliseen vuorovaikutukseen, sosiaalisiin taitoihin ja tunteiden säätelyyn.
Katso lisää tietoa kehityksellisestä kielihäiriöstä esimerkiksi Käypä hoidon sivuilta.
Tarkkaavuuden vaikeus
Tarkkaavuuden vaikeuksia voi esiintyä eri asteisina.
Kun kyseessä ovat hyvin suuret vaikeudet, voidaan puhua aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä eli ADHD:sta (englanniksi attention deficit hyperactivity disorder). Tarkkaavuuden vaikeuksien ohella voi häiriön nimen mukaisesti esiintyä ylivilkkautta.
Tarkkaavuushäiriö voi esiintyä myös ilman ylivilkkautta. Usein aikuisuuteen mennessä ylivilkkaus vähenee, mutta lapsillakin voi esiintyä tarkkaavuushäiriötä ilman merkittävää ylivilkkautta.
Tarkkaavaisuusongelmien rinnalla esiintyy usein erilaisia oppimisvaikeuksia. Toisaalta myös muiden erityisten oppimisvaikeuksien yhteydessä esiintyy usein varsinaista tarkkaavuushäiriötä lievempää tarkkaavuusongelmaa.
Ongelmia voi ilmetä tarkkaavuuden säätelyn ja toiminnan ohjauksen eri osa-alueilla, kuten tarkkaavuuden kohdentamisessa ja ylläpitämisessä sekä esimerkiksi toiminnan suunnittelun, tavoitteisuuden ja vireystilan säätelyssä.
Keskittyminen voi olla herkästi häiriintyvää, eikä henkilö jaksa paneutua yhteen asiaan pitkäksi aikaa kerrallaan. Ajatus voi lähteä harhailemaan ja saattaa hypellä tehtävästä toiseen. Tehtävien loppuun saattaminen voi olla hankalaa, ja yksitoikkoisten tehtävien tekeminen ja yksityiskohtien viimeisteleminen voi tuntua ylivoimaiselta.
Tarkkaavuushäiriön taustalla on biologisia tekijöitä, jotka voivat olla perinnöllisiä tai liittyä raskauden tai synnytyksen aikaisiin ongelmiin.
Tarkkaavuuden osa-alueet
Kuntoutussäätiön Oppi-digi -hankkeessa toteutettiin infograafi tarkkaavuuden osa-alueista. Infograafin avulla voi esimerkiksi pohtia, millaisilla alueilla omat tarkkaavuuden haasteet ilmenevät.
Infograafia saa tällaisenaan hyödyntää vapaasti. Ei kaupalliseen käyttöön.
Tarkkaavuuden tukeminen
Kuntoutussäätiön Oppi-digi -hankkeessa toteutettiin infograafi tarkkaavuuden tukemisesta. Infograafista saat vinkkejä keskittymisen tueksi.
Infograafia saa tällaisenaan hyödyntää vapaasti. Ei kaupalliseen käyttöön.
Motivaatio
Motivaatio on voima, joka ohjaa toimintaamme.
Ihmiset ovat valmiita ponnistelemaan asioiden eteen, jotka he kokevat itselleen tärkeiksi ja jotka on mahdollista saavuttaa. Toimintaan vaikuttavat sekä käsitykset omista kyvyistä että tehtävän vaatimukset.
Käsitykset itsestä oppijana muodostuvat jo varsin varhain, eikä niiden muuttaminen ole aivan yksinkertaista. Niihin vaikuttavat sekä aiemmat oppimiskokemukset että muilta saatu palaute.
Oppimisen kannalta on tärkeää, että ihminen uskoo omiin kykyihinsä. Jos ihminen ajattelee, että hän ei yrityksestä huolimatta selviydy kyseisestä tehtävästä riittävän hyvin, hän ei välttämättä halua uhrata siihen kovinkaan paljon aikaa ja vaivaa. Jos sen sijaan odotukset onnistumisesta ovat hyvät, ihminen sietää paremmin myös ajoittaisia vastoinkäymisiä.
Aikaisempien onnistumiskokemuksien muisteleminen voi auttaa uuden haasteen edessä ja tavoitteen saavuttaminen tuntuu mahdolliselta. Epäonnistumisten kohdalla kannattaa miettiä, mistä kaikesta lopulta oli kyse.
Tunteilla on suuri merkitys oppimisessa. Ihmisellä on luontainen taipumus välttää itselle epämieluisia asioita. Monelle oppimisvaikeuksien tunnistaminen on antanut selityksen myös kielteisille oppimiskokemuksille.
Lapsena ja nuorena opettajilta tai vanhemmilta saatu palaute on voinut olla kohtuutonta suhteessa omaan yrittämiseen. Uuden näkökulman hakeminen voi auttaa vaikean asian lähestymistä.
