Tämän sanaston tarkoitus on selkeyttää ja yhtenäistää oppimisen vaikeuksiin liittyvien termien käyttöä. Eri termit palvelevat eri tilanteita, ja niiden valinta vaatii harkintaa. Lääketieteelliset termit ovat paikallaan terveydenhuollossa tai etuuksia hakiessa. Arjessa, oppilaitoksissa, työpaikoilla ja yleisessä keskustelussa on usein parempi käyttää helpommin ymmärrettävää ja vähemmän häiriölähtöistä sanastoa.
Termit voivat herättää tunteita, joten niiden käytössä kannattaa olla herkkä tilanteelle. Henkilöltä itseltään on hyvä kysyä, millä termillä hän toivoo omasta oppimisen vaikeudestaan puhuttavan.
Oppimisen vaikeuksista huolimatta jokaisella on aina myös yksilöllisiä vahvuuksiaan. On tärkeää tunnistaa, että vaikeudet ja vahvuudet esiintyvät rinnakkain ja muodostavat yhdessä yksilöllisen tavan oppia ja toimia.
Tässä sanastossa näkökulma on oppimisessa. Valittuja ominaisuuksia on tarkasteltu ja määritelty sen mukaan, miten ne tavallisesti näkyvät oppimisen vaikeuksina. Kaikki oppimisen vaikeudet ilmenevät yksilöllisesti, ja kirjo on laaja. Sanastoon valitut esimerkit eivät kata kaikkia tilanteita.
Sanasto on tarkoitettu oppimisen vaikeuksia kokevien sekä aiheen parissa työskentelevien ammattilaisten, tutkijoiden ja viestinnän asiantuntijoiden käyttöön. Kaikkien kohderyhmien edustajia on osallistunut sen työstämiseen.
Oppimisvaikeussanasto on Kuntoutussäätiön ja Erilaisten oppijoiden liitton tekemä yhdessä Oikeus oppimiseen -neuvottelukunnan, tutkijoiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.
Oppimisen moninaisuus
Yleiset oppimisen moninaisuutta kuvaavat käsitteet korostavat aivotoiminnan ja oppimisen yksilöllisyyttä. Käsitteet auttavat ymmärtämään, että erilaiset oppimisen vaikeudet eivät yleensä johdu motivaation puutteesta tai heikommasta älykkyydestä, vaan aivojen erilaisesta tavasta käsitellä tietoa.
Neuromoninaisuus
Kattokäsite, joka kuvaa aivojen yksilöllistä ja luonnollista vaihtelua siinä, miten ihmiset oppivat, ajattelevat, tuntevat ja käyttäytyvät. Neuromoninaisuus on ilmaus aivojen tyypillisille ja epätyypillisille toimintatavoille ilman häiriö- tai oiremerkityksiä.
Ruotsiksi: Neurodiversitet
Englanniksi: Neurodiversity
Synonyymi: Neurokirjo, neurodiversiteetti
Moninainen oppijuus
Oppimisen kattokäsite, joka kattaa kaikki oppimisen tavat ja erilaiset, monista eri syistä johtuvat oppimisen vaikeudet.
Oppimisen vaikeus
Oppimiseen liittyvien hankaluuksien kattokäsite, joka kattaa kaikista eri syistä johtuvat vaikeudet oppimisessa. Syyt voivat olla synnynnäisiä tai sairaudesta, onnettomuudesta, ympäristöstä, kuormittuneisuudesta tai muista tekijöistä johtuvia. Muita tekijöitä voivat olla esimerkiksi mielenterveyden ongelmat, sosiaaliset ongelmat, univaje tai kieli- ja kulttuurierot. Oppimisen vaikeudet voivat olla tilapäisiä tai pitkäkestoisia.
Ruotsiksi: Inlärningssvårigheter
Englanniksi: Ei vakiintunutta englannin kielistä termiä
Erilainen oppijuus
Synnynnäisestä ja pysyvästä ominaisuudesta (esim. oppimisvaikeus, autismikirjo tai ADHD) johtuva oppimiskyvyn erilaisuus. Vaikeus on ollut läsnä syntymästä asti eikä ole aiheutunut myöhemmin esimerkiksi tapaturman tai sairauden seurauksena.
Ruotsiksi: Neuropsykiatriska funktionsnedsättningar, NPF
Synonyymi: Epätyypillinen oppiminen
Oppimisvaikeus
Tietyn taidon (kuten lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen) omaksumisen hankaluus, joka on riippumaton henkilön muusta oppimiskyvystä tai älykkyydestä. Sen taustalla on hermoston kehitykseen liittyvä synnynnäinen ja pysyvä poikkeavuus.
Ruotsiksi: Specifika inlärningssvårigheter
Englanniksi: (Developmental) learning disability, learning difficulty
Diagnostinen luokitus (ICD-10): Oppimiskyvyn häiriöt (F81)
Synonyymit: Oppimisen erityisvaikeus, erityinen oppimisvaikeus, kapea-alainen oppimisvaikeus, kehityksellinen oppimisvaikeus
Ei-suositeltava termi: Oppimishäiriö
Oppimisvaikeudet
Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan kapea-alaisia, kehityksellisiä eli synnynnäisiä vaikeuksia oppia ja käyttää tiettyä taitoa, vaikka opetusta on saatu riittävästi ja aistitoiminnot ovat normaalit. Oppimisvaikeudet eivät johdu motivaation tai harjoituksen puutteesta tai heikommasta älykkyydestä vaan aivojen erilaisesta toiminnasta tietyillä alueilla.
Lukivaikeus
Vaikeus oppia lukemaan ja/tai kirjoittamaan sujuvasti, vaikka muu oppiminen sujuu. Se voi näkyä esimerkiksi hitautena tai virheinä lukemisessa ja/tai kirjoittamisessa. Joskus lukivaikeuteen liittyy luetun ymmärtämisen tai vieraiden kielten oppimisen vaikeutta.
Ruotsiksi: Dyslexi
Englanniksi: Dyslexia
Diagnostinen luokitus (ICD-10): Lukemiskyvyn häiriö (F81.0)
Synonyymit: Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus
Ei-suositeltavat termit: Lukihäiriö, sanasokeus
Matematiikan vaikeus
Vaikeus oppia ja käyttää matemaattisia taitoja, vaikka muu oppiminen sujuu. Se voi näkyä esimerkiksi vaikeutena hahmottaa lukumääriä, oppia laskusääntöjä tai käyttää matematiikkaa arjen tilanteissa.
Ruotsiksi: Dyskalkuli
Englanniksi: Dyscalculia
Diagnostinen luokitus (ICD-10): Laskemiskyvyn häiriö (F81.2)
Synonyymit: Matematiikan erityisvaikeus, matematiikan oppimisvaikeus, matemaattinen oppimisvaikeus
Hahmotusvaikeus
Vaikeus hahmottaa ja jäsentää visuaalista tietoa ja ympäristön rakenteita, vaikka muu oppiminen sujuu. Se voi näkyä esimerkiksi vaikeuksina löytää ja tunnistaa asioita, hahmottaa sijainteja ja etäisyyksiä, liikkua ympäristössä tai muodostaa kokonaisuuksia yksityiskohdista.
Englanniksi: Difficulty with visuospatial processing; Developmental agnosia; Perceptual difficulty
Diagnostinen luokitus (ICD-10): Ei omaa diagnoosiluokkaa. F81.8 Muu oppimiskyvyn häiriö
Synonyymit: Hahmottamisvaikeus
Ei-suositeltavat termit: Hahmotushäiriö, NLD (Non-verbal learning disorder)
Motorinen vaikeus
Vaikeus oppia ja hallita liikesuorituksia, vaikka muu oppiminen sujuu. Se voi näkyä esimerkiksi kömpelyytenä liikkumisessa, kehon liikkeiden hallinnan vaikeuksina tai hankaluuksina oppia tarkkuutta ja sorminäppäryyttä vaativaa esineiden ja välineiden käyttöä.
Englanniksi: (Developmental) dyspraxia
Diagnostinen luokitus (ICD-10): Kehityksellinen koordinaatiohäiriö (F82.0)
Muita oppimiseen liittyviä vaikeuksia
Muita synnynnäisiä ominaisuuksia, jotka näkyvät henkilön tavassa käsitellä ja jäsentää tietoa.
ADHD
Poikkeava tapa säädellä tarkkaavuutta, aktiivisuutta ja impulssikontrollia. Oppimiseen voivat vaikuttaa esimerkiksi keskittymisen ylläpitämisen, vireystilan säätelyn ja toiminnanohjauksen vaikeudet.
Ruotsiksi: Aktivitets- och uppmärksamhetsstörning
Englanniksi: Attention-deficit/hyperactivity disorder
Diagnostinen luokitus (ICD-10): ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) (F90.0)
Synonyymit: Tarkkaavuushäiriö, keskittymishäiriö
Ei-suositeltavat termit: MBD (Minimal brain dysfunction) (vanhentunut), ADD (sisältyy ADHD-kirjoon)
Autismikirjo
Poikkeava tapa havainnoida, käsitellä tietoa ja ollavuorovaikutuksessa. Piirteet vaihtelevat suuresti ja voivat muuttua iän myötä.Vaikeuksia oppimiseen voivat aiheuttaa esimerkiksi aistiympäristön jasosiaalisen vuorovaikutuksen kuormittavuus sekä vaikeudet toiminnanohjauksessaja itsesäätelyssä.
Englanniksi: Autism spectrum disorder (ASD)
Diagnostinen luokitus (ICD-10): Autismikirjonhäiriöt, laaja-alaiset kehityshäiriöt (F84)
Ei-suositeltava termi: Aspergerin syndrooma(vanhentunut)
Kehityksellinen kielihäiriö
Vaikeus omaksua ja käyttää kieltä. Se voi näkyä esimerkiksi puheen tuottamisen tai ymmärtämisen vaikeuksina, sanavaraston hitaampana karttumisena, vaikeutena käyttää taivutusmuotoja, hahmottaa käsitteitä ja nimetä asioita. Myös abstraktin kielen ja käsitteiden ymmärtäminen voi olla vaikeaa.
Ruotsiksi: Utvecklingsrelaterad språkstörning
Englanniksi: Developmental language disorder (DLD)
Diagnostinen luokitus (ICD-10): F80.1 Puheen tuottamisen häiriö F80.2 Puheen ymmärtämisen häiriö F80.8 Muu puheen ja kielen kehityksen häiriö
Ei-suositeltavat termit: Dysfasia, kielellinen erityisvaikeus (vanhentuneet)
Laaja-alainen oppimisvaikeus
Yleisen kykytason heikkoudesta johtuvia vaikeuksia selviytyä arjen vaatimuksista. Oppimisen vaikeudet ovat laajoja ja yksilöllisesti vaihtelevia eivätkä näy korostuneesti tietyllä taitoalueella. On eri asia kuin useampi rinnakkainen oppimisvaikeus (esim. luki- ja matematiikan vaikeus).
Ruotsiksi: Omfattande inlärningssvårigheter
Englanniksi: Borderline Intellectual Functioning
Diagnostinen luokitus (ICD-10): Monimuotoiset kehityshäiriöt F83.0
Ei-suositeltava termi: Heikkolahjaisuus (vanhentunut)
Kehitysvammaisuus
Huomattavasta yleisen kykytason heikkoudesta johtuvia vaikeuksia arjessa ja omatoimisuudessa. Oppimisen vaikeudet ovat laajoja ja yksilöllisesti vaihtelevia eivätkä näy korostuneesti tietyllä taitoalueella.
Ruotsiksi: Intellektuel funtionsnedsättning
Englanniksi: Intellectual disability
Diagnostinen luokitus (ICD-10): Älyllinen kehitysvammaisuus (F70–79)
