Yksi kahdestakymmenestä ihmisestä elää synnynnäisen matematiikan vaikeuden kanssa. Silti ilmiö tunnetaan huomattavasti huonommin kuin esimerkiksi lukivaikeus, ja monet kantavat vaikeutta mukanaan aikuisuuteen saakka ilman selitystä kokemuksilleen.
Monet meistä tunnistavat hankalina arjen tilanteet, joissa pitäisi käyttää matematiikan taitoja. Matematiikan vaikeuksien taustalla voi olla monia syitä. Toisinaan kyse on kapea-alaisesta, kehityksellisestä eli synnynnäisestä vaikeudesta oppia ja käyttää matemaattisia taitoja, vaikka opetusta on saatu riittävästi ja aistitoiminnot ovat normaalit. Tällainen matematiikan vaikeus ei johdu harjoittelun, motivaation tai älyn puutteesta vaan siitä, että aivot käsittelevät tietoa normaalista poikkeavalla tavalla.
Mitä matematiikan vaikeus tarkoittaa?
Matematiikan vaikeus ilmenee yleensä viimeistään ensimmäisillä koululuokilla. Peruslaskujen suorittamisesta ei tule sujuvaa, mikä heijastuu koko matematiikan oppimiseen.
Matematiikan vaikeus on pysyvä läpi ihmisen elinkaaren. Sen ilmenemismuodot ja vaikeusaste voivat kuitenkin muuttua elämän eri elämänvaiheissa, eikä se aina aiheuta erityisiä haittoja.
Matematiikan vaikeus voi ilmetä monella tavalla, kuten:
- lukumäärien hahmottaminen on työlästä
- laskusäännöt eivät jää mieleen
- matikkakielen ymmärtäminen voi tuntua hankalalta. Esim. Mitä tarkoittaa ”20 % alennus” tai ”kolmasosa vastaajista”?
- sanallisten tehtävien muuttaminen laskuiksi on haastavaa
Matematiikan vaikeudet ilmenevät yksilöllisesti, ja ne voivat esiintyä vain tietyllä tai useilla matematiikan osa-alueilla.
Ei vain lapsuuden tai koulutyön vaiva
Aikuisuudessa matematiikan taitoja tarvitaan jatkuvasti arjessa: kellonajoissa, raha-asioissa, mittayksiköissä, puhelinnumeroissa, kirjautumisissa tai koodeissa. Opinnot ja työelämä vaativat alakohtaisia matemaattisia taitoja. Elämme muutenkin hyvin matemaattisessa maailmassa. Siten matematiikan vaikeus voi vaikuttaa laajasti elämään ja arjen sujuvuuteen.
Aikuisuudessa matematiikan vaikeus voi näkyä esimerkiksi vaikeutena hahmottaa lukumääriä, palauttaa mieleen laskusääntöjä tai käyttää matematiikkaa arjen tilanteissa.
Mistä matematiikan vaikeus johtuu?
Isossa-Britanniassa julkaistiin viime vuonna asiantuntijaryhmän ohjeistus matematiikan vaikeuden määrittelystä ja tunnistamisesta. Ohjeistus suomennettiin Matemaattiset oppimisvaikeudet (Active Numeracy) -tutkimusryhmän toimesta. Määritelmän mukaan matemaattiset vaikeudet ovat joukko numeerisen tiedon prosessoinnin vaikeuksia, jotka vaikuttavat aritmeettisten taitojen ja muiden matematiikan osa-alueiden oppimiseen.
Matematiikan vaikeuden taustalla on usein synnynnäinen, hermoston kehitykseen liittyvä poikkeavuus. Se ei johdu motivaation puutteesta, harjoituksen vähyydestä tai heikommasta älykkyydestä. Matematiikan vaikeudessa kyse on siitä, että aivot käsittelevät numeroihin liittyvää tietoa eri tavalla.
Tutkimuskirjallisuudessa matematiikan vaikeuden ilmeneminen on vaihtelevaa. 10–15 %:lla ihmisistä matemaattiset taidot ovat heikot, mutta syynä taustalla voi olla myös muita tekijöitä kuin synnynnäinen, eli toisin sanoen kehityksellinen matematiikan vaikeus. Ilmenemisen vaihtelevuudesta huolimatta voidaan esittää, että kehityksellinen matematiikan vaikeus on vähintään 5 %:lla ihmisistä, eli yhdellä kahdestakymmenestä ihmisestä.
Dyskalkulia
Tutkimuskirjallisuudessa matematiikan vaikeuden käsitteistä ei toistaiseksi ole yksimielisyyttä. Käsitteiden käyttö ja matematiikan vaikeuden aste on tutkimusten välillä vaihtelevaa. Toisinaan kaikkein puhdaspiirteisimmästä matematiikan vaikeuden muodosta käytetään termiä dyskalkulia.
Matematiikan sujuva oppiminen vaatii hyvin monenlaisia taitoja. Dyskalkulia voidaan määritellä pysyvänä matematiikan vaikeuden muotona, jossa ydinongelma on lukujen ja määrien ymmärtämisessä, kun se joissain muissa alamuodoissa voi olla esimerkiksi kielen oppimisessa, toiminnanohjauksessa tai hahmottamisen taidoissa.
Käsitteiden moninaisen käytön takia voidaan sanoa, että kaikilla, joilla on dyskalkulia, on matematiikan vaikeus – mutta kaikilla, joilla on synnynnäinen matematiikan vaikeus, ei ole dyskalkuliaa.
Matematiikka-ahdistus
Moni kokee matematiikkaan liittyvää ahdistusta, jota esiintyy usein samaan aikaan matematiikan vaikeuden kanssa. Matematiikka-ahdistus voi tuntua matematiikkaa vaativissa tilanteissa esimerkiksi:
- jännityksenä tai hermostuneisuutena
- välttelynä
- epävarmuutena
- fyysisinä tuntemuksina, kuten sydämen tykytyksenä
Matematiikka-ahdistus ei kerro osaamattomuudesta, ja se voi ilmetä myös ilman matematiikan vaikeutta.
Ahdistus on tunne, joka voi heikentää keskittymistä ja työmuistia – ja siksi se vaikuttaa osaltaan myös suoriutumiseen matematiikkaa vaativissa tilanteissa. Tästä syntyy helposti kehä, jossa matematiikkaa vaativa tilanne tuottaa ahdistusta, joka entisestä heikentää suoriutumista.
Matematiikkaa voi ja kannattaa harjoitella
Aikuisuudessa matematiikan vaikeus voi vaikuttaa merkittävästi ja monin tavoin elämään, oppimiseen ja työhön. Matematiikan vaikeus voi tuottaa myös epävarmuutta käyttää olemassa olevia matematiikan taitoja.
Olisi tärkeää, että matematiikan vaikeus tunnistettaisiin ajoissa jo lapsuudessa, ja tukea tarjottaisiin oikea-aikaisesti oikeanlaisin harjoittein. Mikäli matematiikan vaikeuden tunnistaminen ja tuki ovat jääneet lapsuudessa puuttumaan, ei aikuisuus ole liian myöhäistä aikaa harjoittaa omia matematiikan taitoja.
Matematiikan vaikeus ei tarkoita kyvyttömyyttä oppia. Matematiikan taitoja sekä omia toimivia strategioita kannattaa harjoitella vielä aikuisuudessakin.
Matematiikan taitoja vaativia tilanteita ei kannata vältellä. Taitojen käyttö ja harjoittelu ovat tärkeitä arkisissa tilanteissa.
Oppimisessa ja harjoittelussa on huomioitava yksilöllisiä reittejä ja erilaisia apuvälineitä. On hyvä muistaa, että jokainen voi oppia matematiikkaa omalla tavallaan vaikeudesta huolimatta.
Kirjoittajat
Marjo Naukkarinen
Oppimisen tuen asiantuntija, KM, YTM, erityis- ja aineenopettaja
marjo.naukkarinen@kuntoutussaatio.fi
Johanna Stenberg
Oppimisen ja mielenterveyden tuen kehittämispäällikkö, Neuropsykologian erikoispsykologi, PsM, väitöskirjatutkija
johanna.stenberg@kuntoutussaatio.fi
